How we celebrated 4th of July

Blogger ei jostain syystä eilen antanu mun julkasta tätä tekstiä, joten tää tulee päivän myöhässä.

Eli aattelimpa kertoo tässä nyt USA:n itsenäisyyspäivän kunniaks, miten me juhlistettiin sitä kielikurssilla. USA:ssa itsenäisyyspäivän vietto on paljon iloisempi ja värikkäämpi juhla kuin Suomessa. Mustakin ois paljon hauskempi jos Suomenkin itsenäisyyttä voitais juhlia jollain muulla tavalla kun katsomalla Tuntematon sotilas ja polttamalla sinivalkoisia kynttilöitä. Eihän se tarkoita, että sotaveteraaneja ei kunnoitettais jos, vaikka vähän ilosemminkin juhlittais heidän aikaansaavutuksiaan.

Noh anyway alotettiin host sisarusten kanssa juhlien järjestely pari päivää varsinaista juhlaa aiemmin. Koristeltiin talo USA:n lipuilla ja sini-puna-valkosilla serpentiineillä. Käytiin myös ottamassa teeman sopivat manikyyri ja pedikyyri. Mun hostit oli valmiiks mulle ostanu sellasen söpön paidan jossa oli glitter USA:n lippu ja luki " Peace Love and Celebrate". Kaikilla oli oikeestaan päällä jonkinlainen USA-paita ja se loi vähän sellasta yhteenkuuluvuuden tunnetta. Itse juhla alko sillai, että se meijän kotikatu suljettiin ja siinä järjestettiin sellanen lastenparaati :D Itekkin osallistuin siihen hienolla tuunatulla potkulaudalla:

Illemalla sitten oli mun hostien luona isommat juhlat, jossa paistettiin host daddyn itse rakentamassa pizza-uunissa pizzoja, tehtiin sellasella vatkauslaitteella (mikä ikinä sen oikee nimi onkaan) jäätelöö ja syötiin kaikkee muuta hyvää. Se vaan, että mun tuomat Fazerin siniset sai enemmän kiitosta kun USA:laiset suklaat. Jättikokoisen ja ihanan makuisen kakun oli tehnyt host daddyn sisko:

Porukkaa siellä juhlissa kävi ihan hirveenä en millään pystyny muistamaan kaikkia vieraita. Siellä siis varmaan kävi koko naapurusto ja suku ja kaikki jakso innoissaan kysellä multa Suomesta ja että miten oon viihtyny Jenkeissä. Ilta sitten huipentu ilotulitukseen, jota katottiin roof deckiltä, kun se oli parin mailin päässä rannalla ja näky tosi hyvin niitten katolle. Saman aikaan olin myös puhelimassa mun pikkusiskon kanssa ja se sano, että Suomeen asti kuulu kun ne huus "HAPPY BIRTHDAY AMERICA!"

I'm officially the last one and some more pleasant stuff

Niin eli nyt olen palannut takaisin Suomeen keski-Euroopan matkalta ja mukavaa oli! Vielä mukavampaa kyllä ois ollu jos pikkusiskokin ois ollu mukana, mutta veikkaanpa, että se mieluummin on Californiassa ;) Ja niin on nyt päässyt käymään, että kaikista vaihtareista, jotka henkilökohtaisesti tunnen, mä oon viimenen joka ei oo saanu perhettä. Viime maanantaina oltiin kaverin kanssa kaupungilla ja valitettiin siitä, että ollaan viimeset joilla ei sijoitustietoja ole ja kuinka ollakkaan kaverille seuraavana päivänä ne tuli. Mä oon aika varma siitä, että jokin ihmeellisen asian takia, ne jotka on varannu vuotensa ensimmäisenä, saa sijoitustiedot viimesenä ;p Sähköpostin tarkistan varmaan 15 kertaa päivässä ja tänäänkin oli Exploriukselta tullu viesti. Innostuin ihan kauheesti kun se alko näin "Hyvä Explorius oppilas", mutta sitten kun avasin sen se jatku "Sijoitustietosi eivät ole vielä tulleet, mutta ei syytä paniikkiin..."

No ihan hauskoja asoitakin on nyt viime vikkoina tapahtunu myöskin eli olin, siellä keski-Euroopassa (kuvia laitan alle), kävin ranskan alkeiskurssilla (Je parle francais un peu à présent!) ja isä lupas mulle meijän videokameran vaihtoon mukaan. Mietin että voisin aloittaa pitämään jonkinlaista videopäiväkirjaa ja tähän blogiinkin voisin sitten niitä videoklippejä liittää :) Mutta kunnollista digikameraa mulla ei vieläkään ole. Haluaisin järkkärin, mutta se maksaa ihan sairaasti ja muitakin menoja on paljon. Toisaalta myös haluaisin kunnon kuvia vaihtovuodelta, että sitten jälkeenpäin on kiva muistella. Käyn nyt sellaista sisäistä taistelua, että uhraanko mun 2 viikon palkkarahat siihen kameraan vai en. No kumminkin varmaan ostan sen sitten USA:sta kun siellä se elektroniikka on vähän halvempaa ja dollarin kurssi huono.

                                                                     Praha: Golden lane

                                                                    Wien: Hofburg

                                               Budapestin maanalaisessa labyrintissä :O

                                                                      Budapest

Bratislava: Man at work

Still waiting

Muuttelinpa vähän tätä blogin ulkonäköä kun kyllästyin jo edelliseen. Ja isäntäperhe tietoja ei ole vieläkään tullut. Ei oo oikeesti kiva jos saan ne sitten kahen päivän varotusajalla niin tulee kamala stressi tuliaisten kanssa. No tässä kuitenkin käy niin että saan ne nyt seuraavaan viikon aikana kun oon tavoittamattomissa. Suuntaan siis keski-Eurooppaan äitin ja isän kanssa. Pikkusiskolla lähtee lento Frankfurtin kautta Los Angelesiin tuntia ennen meijän lentoa. Niin mun pikkusisko on nyt vuorostaan lähössä kielikurssille OC:hen (kaupunkia en muista). En tietenkään ole ollenkaan kateellinen!! Itsekkin olin kielikurssilla Californiassa 2 vuotta sitten, mutta kurssikaupunkina oli Pismo Beach. Pismoon olen totaalisesti jättänyt sydämmeni ja saa nähdä muuttaako vaihtovuosi sitä  ;)

    Omalta kielikurssilta ♥ 2009

It's over!

Nyt vihdoin ja viimein kesä on virallisesti alkanut!! Tällä hetkellä on tosi ristiriitaiset tunteet. En tiedä pitäiskö itkeä vai nauraa... no molempia on jo tehty. Oli kamala tunne kun astuin viimesen kerran meijän koulurakennuksesta ulos ja tiesin etten vuoteen tulisi takaisin. Sillon kyllä kyyneleet nousi silmiin.

Summer is here!!

Eilen sitten juhlistettiin kavereitten kanssa koulujen loppua ja olen kyllä super onnellinen kun minulla on niin ihania ja höpsöja kavereita ♥ Onneks monet heistä on myöskin lähdössä vaihtoon, niin en ole ainoa tässä tilanteessa. Sitten vuodenkin jälkeenkin on mukava yhdessä jakaa vaihtokokemuksia ja on varmasti ihmisiä, jotka ymmärtää täydellisesti, mitä on olla vaihtari!

Reaching for something in the distance
So close you can almost taste it

Release your innovations

Feel the rain on your skin

No one else can feel it for you

Only you can let it in

No one else, no one else

Can speak the words on your lips

Drench yourself in words unspoken

Live your life with arms wide open

Today is where your book begins

The rest is still unwritten

I wanna go camping!

Elikkäs niin kuin otsikko kertoo mulle nyt tänään iski sellanen tunne, että kun sinne USA:han pääsen, haluan lähtee sillai vaeltamaan tai retkeilemään tai mikä ikinä onkaan oikea suomenkielinen sana!! Okei osaksi se johtuu siitä, kun alotin n. viikko sitten katsomaan kaikki Greyn Anatomian tuotankokaudet läpi, vaan siksi koska ne sijoittuvat Washingtoniin, jonne luulen olevani matkalla. Yleensä kyllä lääkärisarjat kierrän kaukaa koska veren näkämenin ja muuten sellanen ihmisten leikkeleminen ei ole ihan se mun juttu. Niin siis tuossa viimesimmässä jaksossa ne oli retkeilemässä jossain Seattlen läheiseessä metsässä ja ne maisemat oli oikeesti niin ihanat :) Ja se luonto siellä on niin erinlaista kuin täällä ja ois vaan tosi upee nähdä jotain ihan uusia kasveja ja eläimiä yms. just sellasia mitä Suomessa ei ole ikinä nähnyt. En ole ikinä ajatellut olevani mikään luontoihminen, joten olin vähän yllättynyt kun huomasin ajattelevani näin. Mutta hei jos mä kerran lähen vuodeksi muualle haluan tutustua siihen paikaan todella perusteellisesti ja luonto on myös iso osa sitä ;D

      

                                                        Olympic National Park ♥

Ja lopuksi:

Go Finland You Did It!!!

Washington?

Okei olen tässä koko illan tehnyt tutkimusta ja olen tullut siihen tulokseen että lähden Washingtoniin!! No ensin löysin ihan sattumalta vastaanottavan järjestöni sivulta sellaisen linkin jossa oli varatut oppilaat. Näin siinä todennäköisen hostperheeni sukunimen ja sitten eri hakusanoilla Googlesta etsin jotain tietoa. Kun kokeilin perheen sukunimeä ja vastaanottavan järjestöni nimeä löytyi yksi nainen Facebookista jolla oli se sukunimi ja tykkäyksen kohteena tämä järjestö. Ja googlemalla löysin vielä että perhe on ennenkin hostannut oppilaita ja pari näistä oppilaista löytyikin ehkä tulevan host-äitini kaverilistasta. Perheeseen on myös näköjään tulossa tanskalainen vaihtari ja kun katsoin hänen profiliaan huomasin että molemmat harrastamme voimistelua ja tanssia. Perhe asuu Olympiassa Washingtonin pääkaupungissa, jossa on vähän yli 40 000 asukasta. Ilma ei ole kovin lämmin siellä, mutta pääasia että viihdyn perheessä. Jos tämä siis on se host perheeni niin saan 2 host-veljeä, joista toinen ei tosin asu enää kotona. Niin ja kaiken tämän sain siis googlettamalla selville. Vähän tuli stalkkeri olo mutta ehkäpä tälläisessä asiassa annan sen itselleni anteeksi :)

Joo olen ehkä vähän liian innoissani vielä täysin epävarmasta tiedosta mutta on kuitenkin kiva että jotain uutta tapahtuu tämän vaihtarivuoden suhteen. Ja tosiaan siinä järjestön sivuilla vielä luki että depending joten mikään ei tosiaankaan ole vielä varmaa. Saa nähdä.... mutta innolla odotan uutisia :)

Info-tilaisuus ja perhetiedot pian?

Elikkäs olin nyt lauantaina siellä Exploriuksen järjestämässä infossa. Se oli ihan mukava, välillä kun käytiin jotain asioita jotka olen jo kuullut tuhanteen kertaan keskityin enemmän pirtämiseeen kuin kuuntelemiseen mutta oli siellä paljon uuttakin ja oli mukava jutella entisten vaihtarien kanssa ja kuulla heidän kokoemuksia. Ja just nää entiset vaihtarit sano, että ne vähän yrittää pelotella meitä siellä infossa että ei kaikki oikeesti ole niin tiukkaa :) Sitten siellä oli semmonen että vaihtarit etsivät "uudet perheet" itelleen eli siis mentiin jonkun muun vanhempien kanssa istumaan ja vähän niin kuin harjottelemaan small talkianiiden kanssa. Se oli ihan mukavaa vaihtelua siihen tilaisuuteen. Niin ja ne myöskin sano, että ne jo nyt seuraa parin siellä infossa olevan tytön blogia. Jotenkin musta tuntu että ainakin mä olin yksi niistä, mutta eipä se mua haittaa ;)

Niin ja nyt toiseen asiaan. Eli huomasin tässä kun tarkistin taas kerran mun vastaanottavan järjestön sivut niin mun esittelyprofiili oli poistettu!! Joten toivon että saisin perhetiedot nyt lähiaikoina. Voi toki olla että mulle on löydetty vasta perhe ja koulutietoja ei vielä ole, niin jonkun aikaa saattaa tässä vielä joutua odottelemaan. Pahimmassa tapauksessa ne on poistanu mun profiilin koska nekään ei halua mua mun allergioitten takia, mutta siihen en usko. Sen verraan positiivinen olen tämän vaihto-oppilasvuoden suhteen :)

Viime kesän reissulta Grand Canyon

No tää info-tilaisuus ei ainakaan hillinny mun lähtöintoa ollenkaan. Oikeestaan tuli vaan sellanen tunne että ois pakko päästä niin pian kuin mahdollista. Kai se 3 kuukautta sitten loppujen lopuks menee pelottvan nopeeta.