maanantai 16. huhtikuuta 2012

Hawaii!!!

Nyt on vierähtänyt pitkä aika siitä kun olen viimeksi päivitellyt blogia. Oon reissannut aika paljon ja sen takia koulussa on ollut aivan liikaa kiinni otettavaa niin ei ole ollut yksin kertaisesti vain aikaa. Myös kaikki tennis harkat ja matsit vie tosi paljon vapaa-aikaa, mutta ei se mua haittaa koska tykkään tosi paljon pelata ja oon aika nopeesti oppinut. 

Eli pari viikkoa sitten vietin ehkä elämäni parhaimman lomaviikon Hawajilla muitten vaihtareitten kanssa. Meitä oli n. 90 ja se meijän hotelli oli Wakikilla n. 5 minuutin päässä rannalta joten joka päivä aina ennen aktivitetteja tai niiden jälkeen vietettiin monta tuntia rannalla. Ekana päivänä käytiin semmosella circle island kierroksella eli mentiin koko saaren ympäri ja käytiin kattomassa erilaisia rantoja esim. surffareiden suosimia kova aallokkoisia rantoja ja sitten joitain kuuluisia rantoja joilla oli kuvattu monia elokuvia. Käytiin myöskin macademia pähkinä farmilla ja ananas farmilla. Tuolla pähkinä farmilla kokeilin sitä macademia nut kahvia joka osoittautui ainoaksi kahvisi ikinä jota voin juoda! Toisena päivänä sitten "patikoitiin" (eli varmaan vaan 3 kilometriä niin ei kovin patikoinniksi sitä voi kutsua) ylös Diamond Head vuorta ja sitten sieltä päältä näkyi koko Wakiki. Iltapäivällä sitten oli surffauksen opettelua. Melkein kaikki muut kokeili sitä paitsi minä, koska Californiassa jo yritin mutta se ei ollut oikein se mun juttu ja en sitten viittiny maksaa 35 dollaria tunnin kokeilusta. Kolmantena päivänä mentiin maailman suurimpaan ulkoilma ostoskeskukseen ja paljonhan sieltä mukaan tarttui vaatteita... ;) Neljäntenä päivänä saatiin valita että lehetäänkö toiselle patikoinnille vai sitten semmoseen perinteiselle Hawajilaiselle torille. Mä päätin siis mennä sille toiselle patikointa reissulle joka tällä kertaa oli vähän hankalampi... Siis se melkeinpä oli kalliokiipeilyä kuin kävelemistä. Siis 1500 porrasta jyrkkää rinnettä ylös ja ne portaat oli tosi huonossa kunnossa ja jossain vaiheessa niitten askelmien välissä ei ollut maata ollenkaan vaan semmonen 20 metrin pudotus. Selvittiin kuitenkin ylös asti ehjinä ja sieltä oli upeat näkymät koko eteläosaan saarta. Viidentenä päivänä mentiin Pearl Harboriin ja sinne US Arizonan muistomerkille. Ennen kun mentiin sinne ne näytti semmosen video pätkän tapahtumista ja mietin vaan kuinka kiusalliselta japanilaista turisteista tuntui, koska aika musta valkonen se video kyllä oli. Sitten illalla mentiin vielä semmoselle yksityiselle rannalle jossa oli buffet ilallinen ja siellä oli hula esityksiä ja mekin saatin opetella vähän miten tanssitaan. Kuudentena päivänä mentiin purjehtimaan ja nähtiin jopa valaita! Se vene koko ajan hörppi vettä mutta se oli suunniteltu niin ettei se haitannut vaikka me kyllä kastuttiinkin läpimäriksi. Ja sitten viimesenä päivänä meille ei ollut mitään aktiviteetteja nautittiin vaan viimeiset tunnit auringosta rannalla koska meijän lento lähti vasta keskiyöllä. Tosin se myöhästy pari tuntia koska kun oltiin kiitoradalla ja valmiina lähtöön niin se kone hajos. Kaikki sähköt vaan meni yhtäkkiä poikki ja jotain vikoja ei saatu korjattua niin jouduttiin vaihtamaan lentokonetta. Lopulta kuitenkin päästiin onnellisesti (haha) takaisin sateiseen Washingtoniin tosin mun matkalaukku jäi matkalle :b






lauantai 17. maaliskuuta 2012

Hello Seattle

Vihdoin saan aikaseks kirjoittaa viime viikonlopun Seattlen käynnistä. Eli me oltiin siellä tän meijän vaihtariporukan kanssa ja meillä oli siellä semmonen "scavenger hunt". Eli meidän piti etsiä kaupungilta kuulusisa paikkoja ja ottaa niiden edessä kuva tai vastata kysymyksiin. Minuthan oli tietysti laitettu meijän ryhmän johtajaksi, mikä aiheutti sen että meijän ryhmä hajos jo puolen tunnin jälkeen, koska osa halus lähteä mieluummin shoppailemaan :b Koko päivä oli tosi sateinen, joten ei se muutenkaan ollut kovin hyvä päivä ulkona olemiseen, mutta Seattle on nätti kaupunki niin siellä on aina mukava käydä. Sen jälkeen mentiin vielä shoppailemaan pienemmällä porukkalla ja ostin bikinit ja muita viileämpiä vaatteita Hawajia varten. Ja mä oikeesti tarvitsen rusketusta koska mä olen niin kalpea taas!! Tällä viikolla on myös mun host-siskot ja niiden poikaystävät/sulhaset olleet käymässä kotona niiden spring breakillä ja ollaan tehty kaikkea kivaa niitten kanssa!! Käytiin esim. rullaluistelemassa, mistä mulla on muistona jätti suuri mustelma polvessa, koska se olikin paljon hankalampaa kuin normaali luistelu... Tai no ainakin minulle joka ei ole tottunut "luistelemaan" 4 pyörää jalan alla.









Ihana ja aiheeseen sopiva kappale:

maanantai 5. maaliskuuta 2012

Two Worlds

Joskus... tai no oikeastaan aika usein mulla on semmonen tunne, että se elämä mitä mä elän täällä on ihan eri planeetalta kuin se mitä mä elän Suomessa. On hankala uskoa, että elämä on jatkunut Suomessa ja kaikki ei ole täysin samanlaista kun tulen takaisin. On paljon helpompi ymmärtää, että täällä oli elämää ennen kuin minä tulin tänne. Kaikki tunsivat toisensa entuudestaan ja minä en tuntenut ketään, mutta silti en halua edes ajatella sitä, että kun lähden takaisin asiat täälläkin muuttuvat ja minun omat muistot tästä vuodesta haalistuvat. Vaikka mulla on nyt kaksi ihan täysin erilaista elämää, mä rakastan kumpaakin. Mä rakastan ja mulla on tosi kova ikävä ihmisiä Suomesta, mutta mä rakastan myös tosi paljon ihmisiä täällä, vaikka ne eroavatkin täysin niistä ihmisistä jotka mulle ovat tärkeitä Suomessa. On todella ihmeellistä ajatella miten paljoon on joutunut sopeutumaan ja miten paljon oon joutunut muuttamaan omia käsityksiäni asioista, mutta uskon, että se on vain hyväksi, koska tulevaisuudessa joutuu kuitenkin aina uusiin ja uusin tilanteisiin jossa täytyy sopeutua paljon. Mä vain haluaisin kaikki parhaat osat näistä kummastakin maailmasta ja eikä pitäisi ikinä sanoa hyvästejä. Niin mulla on nyt viime viikolla ollut meneillään jonkinlainen keskiväli kriisi... joka ei todellakaan ole keski välissä. Koska tajusin että minulla on ALLE 4 kuukautta jälellä ja tuntuu, että olen aivan liikaa kiintynyt kaikkiin ihmisiin ja rutiineihin täällä. Päivät vain kuluu liian nopeaa. Mä aina olen sanonut itselleni, että kyllä mä olen "valmis" lähtemään takaisin sitten kesäkuun lopussa, mutta mitäs jos mä en olekkaan?



Ainoa asia minkä voin tehdä helpottaakseni tätä mun kriisiä on pitää itseni kiireisenä ja ottaa irti kaikki ilo joka päivästä. Ja nämä tunteethan vain kertovat siitä, että minulla on kaikki täällä hyvin ja nautin ajastani täällä.

torstai 23. helmikuuta 2012

Skiing!!

Eli nyt pari viikkoa sitten mä pääsin vihdoin laskettelemaan!! Menin siis sinne tämän meijän alueen toisen suomalaisen kanssa, koska se asuu mun alue manegerin luona ja niiten autossa oli yksi vapaa paikka niin sitten minäkin pääsin mukaan. Se paikka missä oltiin oli nimeltään Snoqualmie ja se oli ehkä noin Rukan kokonen, mutta tosin siellä ei ollut samalla tavalla niitä kaikkia hotelleita, kauppoja ja ravintoloita riteitten juurella niin kuin kaikissa suomalaisissa laskettelukeskuksissa. Mä olin suksilla, koska en uskaltanut mennä laudalla tuntemattomissa rinteissä ja ekaa kertaa talvelle. Aluks ilma oli tosi hyvä, mutta sitten alko satamaan vettä ja mentiin toiselle puolelle vuorta rinteisiin ja siellä sitten paisto aurinko. Kuitenkin loppuajasta alkoi taas satamaan räntää ja niin paljon, että ei pystynyt näkemään kuin 2 metriä eteensä. Yks aika jännä juttu myös oli, että siellä ei ollut ollenkaan ankkuri hissejä kaikki oli semmosia tuolihissejä, joissa tosin ei edes ollut sitä turvakaidetta ja joka vedetään siihen eteen. Oli kokonaisuudessaan mukava päivä ja sen jälkeen olin kyllä tosi väsynyt.




Viime viikollahan myös oli ystävänpäivä ja täällä se on paljon isompi juttu kuin Suomessa. Täällä alko jo kauppoihin tulla ennen joulua kaikkia sydämen muotoisia suklaarasioita ja jätti nalleja, joilla oli punanen rusetti kaulassa ja kaikkee muuta ystävänpäivä krääsää. Sitten itse ystävänpäivänä kaikki toi kouluun ilmapalloja, suklaarasioita ja pehmoleluja. Yksi minun ystävänpäivän kohon kohdista oli vanhempien lähettämä herkkupaketti täynnä suomalaista suklaata ja karkkia. Mums! Silti Brooklynin lahja oli kaikista paras:
Hahaha she knows me so well!!

Tämä viikko mulla menee melkein joka päivä koulun musikaalin lippuja myydessä, koska meillä pitää olla semmosia "community work" tunteja. Oon jo kerännyt niitä pari, kun olin heiluttelemassa kylttiä risteyksessä ja soittelin "mainos" puheluita. Kun täällä oli semmonen äänestys koulujen lisärahoittamisesta ja eilen se sitten meni läpi. Mä sunnuntaina sain päähän piston laskea jäljellä olevat päivät ja nyt en millään voi unohtaa sitä. Eli 126 päivää jälellä!!! Ja tänään mun opon sähköpostiviesti vielä muistutti takaisin paluusta. Noh vielä on 4 kuukautta jälellä ja varsinkin nyt niistä alkaa oikeesti nauttimaan :)

perjantai 10. helmikuuta 2012

Gymnastics

Okei nyt tässä postauksessa kerron vähän telivoimistelusta, koska tälläistä postausta multa pyydettiin. Eli harrastin telivoimistelua täällä koulun urheilujoukkueessa, mutta meidän joukkue oli yhdisttetty piirin muiden koulujen kanssa, koska muuten ei olisi ollut tarpeeksi porrukkaa. Eli mä päädyin kokeilemaan sitä, koska suomessa joskus harrastin itse joukkevoimistelua, joka on kyllä ihan erilaista kuin telinevoimistelu... haastavampaa. No siis kun alotin niin pystyin tekemään spagaatin, sillan ja joitain hyppyjä, mutta nopeasti siinä kehittyi. Meillä oli 2-3 kertaa viikossa harkat niin se harjoitus tahti ei edes ollut liian kova, mutta silti silloin kun jouduin lopettaamaan pystyin jo tekemään puolivoltin ja voltin permannolla, kärrynpyörän puomilla ja sitten takaperin puolivoltin trampoliinilla. Silti kuitenkin parhaimmat meijän joukkueesta pystyivät tekemään esim. voltteja puomilla ja permannolla liittämään yhteen tosi hankalia volttisarjoja. Mutta ne olikin jo aloittaneet ihan pieninä harrastamaan ja meidät oli aina jaettu kahtia. Että Varsity teki niitä hankalempia juttuja ja sitten me JV opeteltiin kaikkia perusasioita. Kaikista hauskimpia oli voimistelu kilpailut, kun oltiin yhessä bussissa joukkeen kanssa pitkiä matkoja. Mä yleensä kilpailin vain permannolla ja puomilla, oisin periaattessa voinut myös hypyssä, mutta kerran laskeuduin selälleni siihen alustalle niin sain varmaan jotain traumoja enkä enää halunnut tehdä sitä. Kaikista hankalinta mulle oli eritasonojapuut (piti muuten wikipediasta ettii tämä sana suomeks) - sitä en vaan ikinä ymmärtänyt. Jossain vaiheessa varmaan luovutin edes yrittämästä kun olin jo monta päivää harjoitellut pelkästään ekaa kieppiä. Mulla ei ole kovin hyviä kuvia meidän rutiineista, koska ei saatu kuvata salaman kanssa salin sisällä, koska se saattais säikäyttää jonkun ja sitten joku saattais satuttaa itsensä.



lauantai 4. helmikuuta 2012

Finals

Tällä viikolla meillä oli koulussa loppukokeet kun lukukausi loppui nyt perjantaina, mutta eihän se ollut lähelläkkään sitä mitä lukion koeviikot on. Siis loppujen lopuksi vain kaksi mun opettajista edes jaksoi pitää kokeet ja ne molemmat oli monivalintoja. Olisivatpa myös lukion koeviikot yhtä tressittömiä. Meillä siis päivät meni sillai, että oli aina kaksi 70 minuutin koetuntia ja loput tunnit sitten oli tosi lyhyet ja sitten myöskin tunnin lounastauko. Tosin koululle ei jäänyt melkein kukaan syömään, koska meijän koulu on open-campus eli koulun alueelta saa poistua koulupäivän aikana. Sitten tämä perjantai oli vain puolikas päivä eli mentiin kouluun vain kolmeksi tunniksi. Vähän turhalta tuntui varsinkin aamulla ja oikeastaan varmaan yks kolmasosa oppilaista jätti koulun tänään sitten väliin. Jouduin myös lopettamaan voimistelun, koska mulla alko olemaan joitain niskaonelmia ja jouduin käymään lääkärillä joka sillai pelottavasti raksautteli mun niskaa. Nyt oon vaan tosi väsynyt ja haluaisin ottaa päiväunet, mutta meijän koira järsi mun lämmitettävän peiton johdon ja ilman sitä palellun, koska mun sänky on kahen ikkunan välissä. Mutta enää 47 päivää ja sitten pääsen lämpimään, sillä varasin vihdoin mun lentoliput Hawajille!! Oon siis lähdössä maaliskuun puolessa välissä sinne mun järjestön kautta ja meijän koulusta yks toinenkin vaihtari tyttö Tanskasta lähtee ja naapuri koulusta pojat Italialiasta ja Saksasta. I cannot wait!!

Hawaii dreaming



Ikävä voimistelua, mutta sitten helmikuun lopussa alotan tenniksen mun host siskon kanssa... Mitäköhän siitä tulee kun kumpikaan meistä ei ole ikinä edes lyönyt tennispalloa mailalla ;)

perjantai 27. tammikuuta 2012

The State of Emergency

Viime viikolla siis Washingtonin osavaltioon julistettiin hätätila. Ja siis syynähän tähän oli tietysti lumi!!! Tiistain ja keskiviikon välisenä yönä satoi noin puoli metriä lunta. Kaikki meni viimeistään silloin sekaisin. Koko Seattlen lentokenttä suljettiin kahdeksi päiväksi. Myös meidän koulu oli suljettuna koko viikon. Sitten torstaina oli koneella facebookissa ja sinne alkoi tulla tilapäivityksiä, että sähköt on poikki. Minä vielä siinä vaiheessa nauroin mielessäni, mutta vain puoli tuntia sen jälkeen meiltäkin katkesi sähköt. Tämän siis pääsiassa aiheutti se, että edes puut eivät jaksaneet kannatella lumitaakkaa ja alkoivat kaatuilemaan linjojen päälle. Me päätettiin sitten lähteä hostejen isovanhempien luokse, koska niillä oli sähköt ja meidän iso talo kylmenisi nopeasti. Kun sitten päästiin niille isovanhemmille niin ei oltu keritty edes vielä istua alas kun sähköt meni poikki niiltäkin. No niillä oli kuitenkin generaattori, mutta eihän sitä tietenkään saatu toimimaan. Joten me ilta siinä koottiin 1000 palan palapeliä taskulamppujen valossa. Perjantai aamuna sitten saatiin vihdoin generaattori toimimaan, mutta siinä oli vain kaksi pistorasiaa niin voitiin kytkeä pelkästään lämmitys ja pakastin siihen. Lähettiin sitten kauppakeskukselle syömään ja katsomaan elokuvaa. Minä ja Brooklyn mentiin eka forever21:lle ja heti kun saatiin meidän ostokset tiskille sähköt menee poikki taas ja joka ikisen liikkeen hälytykset menee päälle. No ei saatu ostettua meidän ostoksia, mutta silti saatiin ruokaa, koska thaimaalainen pikaruokapaikka oli silti vielä auki. Me saatiin sähköt takaisin lauantaina, mutta monilla muilla meni paljon pidempään viimeiset jotka tiedän sai vasta eilen ne takaisin. Ja siltikin aina välillä ne on katkeillut, mutta ei kovin pitkäksi aikaa. Maanantaina mentiin ekaa kertaa takasin kouluun mutta silloinkin oli 2 tunnin late start kaiken lumen takia ja tiistaina vielä sama juttu. Eilen oli kova kaatosade ja nyt on melkein kaikki lumi poissa. Koko suomifiilis on kadonnut. No ehkäpä se on ihan normaalia täällä toisella puolen maailmaa :)